Πέμπτη 21 Μαρτίου 2019
Ensimmäine appelsiinipuunkukka boongattu!
https://twitter.com/Garymysnail/status/1107764247344369670 kukkia #lesvos Magnolia Leonard Messel is opening it’s flowers - I love this shrub very much My 70 year old neighbour asked me why when shepherds have occupied our farms quietly for 600 years, is shepherding suddenly a dirty word and hill farming despised in the media. Opinions are grinding people down. Respect costs nothing.No matter how badly someone treats you, never drop down to their level ... walk away 🕊🌸🍁☘Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.
On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
Ja elää elämäänsä
Εγγραφή σε:
Σχόλια ανάρτησης (Atom)
https://www.treknature.com/themes.php?thid=1886
ΑπάντησηΔιαγραφήvaikka Jaakko opettajansa Lauri Haikolan tavoin tekikin eron Lutherin ja varsinaisen uskonpuhdistajan, Philip Melanchthonin, ajattelun välillä, hän olisi ehkä kuitenkin myhäillyt pannessaan merkille, että Melanchthon käänsi kirjoittamansa Augsburgin tunnustuksen kreikaksi käyttäen lähinnä Bysantin liturgian kieltä. Hän esimerkiksi käänsi verbin iustificare, vanhurskauttaa, sanalla hagiotsthemai, pyhittää. Melanchthon lähetti käännöksensä Konstantinopolin patriarkalle saatesanoin, joissa hän toivoi tämän hyväksyntää kirjoitukselleen. Hän ei saanut vastakaikua kirjeelleen, mutta voisi ehkä
ΑπάντησηΔιαγραφήHistoriallisiin ongelmiin liittyen Jaakko ei erityisemmin avautunut lännelle. Rooma oli edelleen feodaaliherrojen, kretongin ja smaragdien, kenokaulojen valtakunta. Ja mitä pidemmälle länteen hengellisen elämän historiassa kuljettiin, sitä sliipatumpien kullervojen maailmaksi kulttuuri Jaskan kokemuksessa muuntui.
ΑπάντησηΔιαγραφήPaluuta patristiikkaan - sitä Jaakkokin erityisesti viimeisinä aikoinaan suositti - suositelleiden ortodoksiteologien mielestä tällaiset näkemykset oli lausunut parhaiten julki 1300-luvulla elänyt kiistelty hahmo, Gregorios Palamas, jolle Jumala pysyi saavuttamattomana ja joka korosti hesykastisen, vaikenevan rukouksen teemaa. Samalla he esittivät, että itäisen kristillisyyden tunnusomainen piirre on filosofialle tuntematon mystiikka, rukous, vaellus ja hiljentyminen ja niin sanottu apofaattinen teologia, joka puhuu Jumalasta kieltämisen avulla. Apofaattisen teologian mukaan voimme tietää Jumalasta sen, että emme voi tietää Hänestä. Mainittakoon, että Jaskan hyvin tuntema Tuomas Akvinolainen oli samaa mieltä ja pääteoksessaan lainasi edellä sanottua lausetta kirjoittaessaan sed de Deo non possumus scire quid est, sed solum quid non est, ut dicit Damascenus (I, 1q2a)
ΑπάντησηΔιαγραφήJaskallekaan teologia ei merkinnyt opinnäytteiden laatimista vaan hengellistä elämää, joka on ytimeltään rukousta. Hän kirjoitti, että seuraveisuun yhteydessä minä muuttuu meiksi. Jaska oli yltiöindividualisti, joka oli ylen määrin yksilöistä kiinnostunut. Mutta samalla hän tiesi, että yksilö on kelpaamaton entiteetti. Tässä hän muistuttaa sobornost –ideologiaa. Persoona on persona perikoreesina: Olemme enemmän kuin itse eriytyneinä yksilöinä olemme.
ΑπάντησηΔιαγραφήEkumeenisessa liikkeessä tunnettu kreikkalainen teologi John Zizioulas on tarkastellut tätä perinnäistä kuviota suurin piirtein seuraavalla tavalla. Aristoteles ja muut kreikkalaiset olivat ajatelleet, että komediaa tai tragediaa esittävällä näyttelijällä on naamio, jota nimitettiiin nimellä prosoopon. Jos tämä naamio riisuttaisiin, syntyisi katastrofi, yksilöllinen irtoaminen kosmoksen harmonisesta järjestyksestä
ΑπάντησηΔιαγραφή