vaihtelut voivat olla ilmiön äärilaidoilla. Kaikkein suurimman yllätyksen tuotti aineistossani johannekselaiselta Matilda Reposelta (o.s. Väntsi, s. 1874 Kaijalan kylässä) v. 1962 talletettu näyte, jossa -n:n säilymä- muodot ovat murteen yleisen kannan vastaisesti useissa muotoryhmissä selvä- nä enemmistönäMečas olen elänűh, Meččiä olen suvainnuh: Koivut, kuuzet, pedäjät – Kaikin űhtes kazvanuot. Enzi rivi – mua da nurmet. Toizel-must’oi tuhjozet Sitgi, mägűččbuolat – Ruskevutah karjazet. Kolmas rivi – kazvajat, Puuloin lapset-taimenet. Puolitostu metristuella merkitsee äänteen pehmentymistä eli liudentumista, esim. ol’ (= olj). Hiekkamaapellot Hiekkanmatha ne pellot ol’liit. Mut se ko mikält kasvo viljoa siihe tul’ hyvä terä siihe hiekkanmaha, se terä tul’ hyvä, ja ne elot tul’liit hyvvii. Mut ko niitä, voimoa vua niihe pan’ni, kylhä ne kasvoit. Siel ol’ mutasuo ni, siel veättii muttoa niil hiekkapeltoloil. Se ol’ hyvi lähel meitä semmon’e, enne sannoit sitä Herrasuoks ko ol’ herroin aika, ni sit siint sai jokahine, mikä kuulu muttoa siint. Lehmät kävivät väljämetsillä Siel ko ol’liit, joka kyläl ol’liit etempeäl siel ne metsäpalstat, no niit ei kukkoa aitont ni sit ne siel käivät, ja ne peäs’ sin lik Huuhin kylleä, mänemeä mut, ei ne männiet nii etäs, ne käivät, paimenet ol’liit kans niil, ja sit ne ajjoit lounoal kot’tii niitä, ja iltapuol ol’t likempän siit. Siel ol’ semmon’e se karjanhoito. Ei siel olt viel monel sitä karjamoata olt teht jot eriksie. Puiminen päreen valossa Mie olil lapsen ko käim pärettä pitämäs jo riihes - - - Riihe uunim piäl ol’ siel semmon’e rauta ni, siihem pit sit panna pärettä ain ko toine loppu. Ei sitä siihen aikoa olt sitä ... No sit ne alkoit pitteä lamppuloikii mut se päre näytti paremmi ko se palo ko ne pärreitä kettiit ne ol’t kuivat, ko se pien lamppu. Mitä rajan sulkeutuminen vaikutti Raudun maanviljelyyn Sillo ko eij olt neät heineä niim paljo eik olt kylvyheineä ko ne ol’liit niittyh-, viel, -muan, enimmäksie niittyheineä; sit vast ko tul’ se jot ei Pietarist soant enneä tuuvva ni sit vast ihmist käivät sit maita viljelemmeä oikei ja kaik suot kyntämeä, ja tekemeä pelloks ja, ja viljelemmeä, se siihe astikka se muavviljelys eij olt nii hyväs 557 kunnos. Ko sim Pietarii kuka mitä vei heineä taik vei olkil sielt sai tavaroa toas’. Mut sit ko ei peäst sinne sit se loppu se ni sit ihmist käivät kaik kyntämeä muat tarkkoa, ja viljelemmeä. Sillo eij olt ko miekii olin lapsen ni eihä sillo olt kylvyheineä siel kelleä, muuta ko, ne kasvoit pellolkii vua mitä heineä kasvo, ja suoniityl toas’ suoheineä siel ja, siel ol’ pehkuo ja puuta ja, sit ne kaik ne tul’liit ne, puhistetuks ja tehyks pelloks ja, viljan ja heinän sit kasvoit. Entisajan vaatetus No siihe aikoa neät kuottii ja kaik tehtii vuattiet koton. Pellovoasta kasvatettii, pellovoasta se miehillekkii ol’, sarkoa ja, ja sit toas’ semmos’ta jot rihmaloimet ja villakuttiet jokapäiväs’ii vuatteihe ja, ja alusvuattiet kaik koton, ne kuottii ja tehtii. Eihä sillo, sillo eij olt sitä rahhoa niij ja, tult, ostoa ni, se ol’ se, kot’teko vua, ja miehet pittiit niitä. Joskus sit pyhävuattiet ne ol’liit ne, ostovuattiet ni, mut jokapäiväist vuattiet ni ... Ja miehilkii ol’ kuottu puunmu’loimii toas’ villakuttiel teht. Nyt ei nykyveksie enneä neä niitä. Ja sillo yöl ni, naisiim pit niitä yöl tehhä niitä ketreämissii ja, niitä kutomissii. Kyllä sillo enemmä tehhä sai - - -. Jouluruokia Sillom paistoit piirasta ja, perunoist ja ryynistä ja, pulloa ja, ja ol’ha siin sit, paistiloi ja, ei niitä sillo nyt olt semmos’ii makkaroi ja sellas’ii syöniet ja olt, jouluruuvviks ni, mut sillo vua paistoit kaikenlaista kotonta. Ja paistii sit lihapaistii ja, ja kuka heä sit tek ryynpuuruo ja jottai sellas’ta. - - - Ja sit tekkiit sitä, niinko, sannoit lihhoa pan’niit kuore sisseä, ruistahtoa sisseä, jouluks tekkiit sellas’ta Iihapiirakkoa ja. Ja enne tekkiit kauraryynii, us’jast näi, kaurat hautoit ja sit niistä, eistäi ko keitettii ja sit kuivattii ja, ja sit niist kauraryynilöist, niitähä ne enne tekkiit kauraryynist piirakkoa. Hyvä- hä se ol’kii sekkii ko, sitä, siihe kelpas’ mavuks vaik mitä pan’.